Kirkkonummen kunnan väkiluku kasvoi vuonna 2020 kaikkiaan 521 asukkaalla, ja vuoden lopussa kunnan väkiluku oli 40 133. Kirkkonummi sijoittui koko Suomen kuntavertailussa väestönkasvussa sijalle 14. Väkiluku kasvoi Kirkkonummella viime vuonna 1,3 prosenttia, mikä on suurin vuotuinen kasvu vuoden 2009 jälkeen. Tiedot ilmenevät aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemästä Kirkkonummen kunnan muuttoliike- ja muuttaja-analyysistä.
Kirkkonummen väestönlisäys oli viime vuonna liki kaksinkertainen vuosien 2015-2019 keskiarvoon verrattuna. Suurin positiivinen muutos tapahtui kuntien välisessä nettomuutossa, joka nelinkertaistui vuosien 2015-2019 keskimääräiseen tasoon verrattuna. Myös muuttovoitto ulkomailta on lisääntynyt etenkin viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Tällä hetkellä kaksi kolmesta muuttajasta tulee Kirkkonummelle pääkaupunkiseudulta ja neljä kymmenestä Espoosta.
-Tämä positiivinen kehitys korostaa sitä, että Kirkkonummen sijainti aivan pääkaupunkiseudun kupeessa hyvien liikenneyhteyksien äärellä sekä lähellä luontoa oleva turvallinen ja laadukas asuinympäristö merkitsevät ihmisille yhä enemmän näinä aikoina, sanoo Kirkkonummen kuntakehityspäällikkö Susanna Hyvärinen.
Kirkkonummi kiinnostaa erityisesti koulutettuja ja lapsiperheitä
Kirkkonummi on saanut viimeisen 10 vuoden aikana merkittävää muuttovoittoa muuttoliikkeen tärkeimpinä pidetyistä avainryhmistä: työllisistä, koulutetuista, aktiivi-ikäisistä sekä keski- ja hyvätuloisista muuttajista. Eniten määrällistä muuttovoittoa ovat vuosina 2010-2020 tuoneet nuoret aikuiset ja muu aikuisväestö, joilla on usein alle kouluikäisiä tai sitä nuorempia lapsia.
Muuttovoittoa Kirkkonummi sai noin 2 600 henkilöä 25-44-vuotiaista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kirkkonummen muuttotappiot painottuvat 15-24-vuotiaisiin nuoriin ja yli 45-vuotiaiden muuttajien ikäryhmiin.
– Kirkkonummen muuttajien rakenne on monin tavoin optimaalinen kunnan tulevan kehityksen kannalta. Olemme myös vastanneet huutoon ja panostaneet viime aikoina voimakkaasti kunnan peruspalveluihin, esimerkkeinä kirjastotalo Fyyri, uusi vesitorni, Jokirinteen oppimiskeskus ja ensi vuonna valmistuva Hyvinvointikeskus. Lisäksi kunnassa on kaavoitettu runsaasti pientalovaltaisia asuinalueita, kuten Juhlakallio ja Tolsanmäki. Kerrostalovaltainen asuminen keskittyy Kirkkonummella jatkossakin asemanseuduille ja hyvän joukkoliikenteen palvelutason alueille, mutta myös uudet pientalovaltaiset alueet tulevat rakentumaan joukkoliikenteen vyöhykkeille, jatkaa kuntakehityspäällikkö Susanna Hyvärinen.