Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2021 – 2030
- Työmarkkina-alueiden toimivuutta kehitetään kaupunkiseutujen välistä saavutettavuutta parantamalla.
- Työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla paranee ja henkilöautosuoritteen kasvu taittuu kaupunkiseuduilla.
- Kestävien kulkumuotojen osuus kasvaa ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät kohti kansallista liikenteen päästövähennystavoitetta.
Henkilöliikenne ja ennuste
Rantaradalla liikennöivät kaukojunat Helsingistä Turkuun ja Helsingin seudun lähijunat pääkaupunkiseudulla Helsingistä Karjaalle asti sekä junat Tammisaareen ja Hankoon.
Kaukoliikenteen matkustajamäärät Helsinki–Turku (Väylävirasto 2019B).
Rataosuus vuonna 2018 | Matkustajamäärä |
Helsinki–Karjaa | 1 585 000 |
Karjaa–Turku | 1 320 000 |
Rantaradan matkustajamäärä kasvaa tulevaisuudessa, kun väestö keskittyy suurille kaupunkiseuduille. Helsingin ja Turun välisen junaliikenteen matkustajamäärä kasvaa noin 20 % vuosiin 2030 ja 2050 mennessä. Perusennusteessa ei ole huomioitu väyläinvestointeja, joista ei ole tehty investointipäätöksiä.
Kaukoliikenteen ennustetut matkustajamäärät vuonna 2030 ja 2050 (Liikennevirasto 2018D).
Rataosuus | Matkustajamäärä 2030 | kasvu % | Matkustajamäärä 2050 | kasvu % |
Helsinki–Karjaa | 1 870 000 | 18 % | 1 950 000 | 23 % |
Karjaa–Turku | 1 495 000 | 13 % | 1 620 000 | 23 % |
Rantaradan kehittämistarpeet
(klikkaa kuvaa suuremmaksi)
Rantaradan kunnostuksessa on kaksi tarvetta. Ensimmäinen liittyy elinkaarensa päähän tulleiden kohteiden korjaamiseen ja radan turvallisuuteen. Toinen liittyy radan välityskyvyn parantamiseen ja palveluiden kehittämiseen.
Korjaustarpeita ovat mm. päällysrakenteiden uusiminen, tunneleiden korjaus, pehmeikköjen tukirakentaminen ja tasoristeysten korvaaminen.
Varsinkin Karjaa – Salo – Turku -osuudella radan päällysrakenne on tullut elinkaarensa päähän. Monet tunnelit ja niiden suuaukot ovat huonokuntoisia ja vaativat korjausta.
Monin paikoin rantarata kulkee pehmeikköjen yli ja rataa pitäisi tukea mm. lisäpaalutuksilla, vastapenkereillä ja kuivatuksen tehostamisella.
Hanko – Hyvinkää -radalla on edelleen useita tasoristeyksiä, jotka on korvattava yli- tai alikulkusilloilla
Välityskyvyn parantamisessa Espoon kaupunkiradan rakentaminen on tärkeä ensimmäinen askel. Kaupunkiradan täysimittainen hyöty saavutetaan kuitenkin vasta rantaradan peruskorjauksella ja koko
radan välityskyvyn parantamisella mm. ohitusraiteilla
Junien nopeuksien kasvattaminen on kasvavan liikenteen ja palvelujen parantamisen edellytys. Nopeuden kasvattaminen edellyttää infran kunnostusta.
Välityskyvyn parantaminen on ensisijainen tavoite. Espoon kaupunkiradan rakentaminen on siinä tärkeä ensimmäinen askel. Kaupunkiradan täysimittainen hyöty saavutetaan kuitenkin vasta rantaradan peruskorjauksella ja koko radan välityskyvyn parantamisella mm. ohitusraiteilla.
Rantaradan kunnostuksen nopeat hyödyt

Olemassaolevan raideinfran korjaaminen on edullinen ja nopea kestävän kehityksen elvyttävä investointi verrattuna kokonaan uuden väylän rakentamiseen, jonka kestossa puhutaan vuosien sijasta usein vuosikymmenistä ja miljoonien sijasta miljardeista.
Kunnostamalla vältetään suuret kynnysinvestoinnit ja kunnostus voidaan tehdä vaiheittain jatkuvana hankkeena.
Radanvarsiyhteisö on elinvoimainen ja kasvava alue. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan henkilöliikenteen kasvuksi Helsinki – Karjaa –välillä 18% ja Karjaa – Turku –välillä 13%. Kunnostaminen parantaa sekä paikallisen liikenteen että Turku – Helsinki -liikenteen nopeutta ja palveluja.
Rantaradalla on tärkeä rooli Länsi-Uuttamaata yhdistävänä elinkeinopoliittisena tekijänä. Se yhdistää 4 satamaa, 2 syväsatamaa, 3 tuotanto- ja logistiikkakeskusta Helsingin, Hyvinkään ja Turun rautatieasemiin.
Alueen kunnat ovat kehittäneet asemanseutuja ja liityntäliikennemahdollisuuksia, mikä mahdollistaa toimivien matkaketjujen hyödyntämisen. Radan käyttöasteen nosto tukee päästötavoitteita keventämällä tukkoisen maantien 51 liikennettä.
Työkulttuurin ja asumisen muutos tuo alueelle kasvua

Rantarata palvelee työmatka-, opiskelu-, matkailu- ja muuta liikennettä sekä Helsingin että Hangon, Salon ja Turun suuntiin.
Helsingin ja Hangon välinen rannikkoseutu on Suomen vanhimpia asuttuja alueita. Rantarata rakennettiin vaiheittain toistasataa vuotta sitten yhdistämään jo silloin olemassa olleita elinvoimaisia taajamia, teollisuusalueita ja satamia. Rata mahdollisti alueen elinvoiman, kasvun ja kehityksen jo silloin aivan kuten tänäkin päivänä.
Vuosi 2020 toi mukanaan työn ja asumisen muutoksen. Etätyöstä on tulossa uusi normaali ja sen myötä käsitykset asumisesta, etäisyyksistä ja elämänlaadun tekijöistä muuttuvat. Muukin kuin työpaikan lähellä asuminen on varteenotettava vaihtoehto.
Rantaradan kunnat ovat ihmisen kokoisia kuntia, joissa on mahdollista saavuttaa monipaikkaisen asumisen edut yhdellä asunnolla. Edulliset asumiskustannukset ja asumisen väljyys luovat omalta osaltaan elämänlaatua.
Asemaseutujen ja muiden taajamien rinnalla alueelle ominaisia piirteitä ovat meren läheisyys, monimuotoinen luonto ja vaihtelevat maalaismaisemat.
Alueen kunnat tunnetaan turvallisen asuinympäristön lisäksi toimivista kaksikielisistä peruspalveluista, hyvistä harrastusmahdollisuuksista ja vahvasta yhteisöllisyydestä.
Rantarata kasvavan kotimaan matkailun väylänä
Kotimaan matkailu on voimakkaassa kasvussa. Rantarata kuljettaa matkailijan nopeasti sekä pääkaupunkiseudun että Varsinais-Suomen suunnista etelärannikon monipuolisiin kohteisiin.
Rantaradan varsi tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän merenrantaa ja saaristoa, koskematonta metsäistä erämaaluontoa, linnan ja kartanoita, vanhoja teollisuusympäristöjä, monipuolisia matkailupalveluja sekä idyllisiä kaupunkimiljöitä rantoineen ja ravintoloineen.


Rantarata palvelee kehittyvää elinkeinoelämää
Rantaradan vaikutusalueella on runsaasti teollisuuden ja
palvelualojen yrityksiä, joiden asiakas- ja työmatkaliikennettä
rata palvelee. Lisäksi alueella on useita satamia, oppilaitoksia ja
varuskunta.
Valtaosa rantaradan tavaraliikenteestä kulkee Hanko – Hyvinkää
-rataosuudella, jonka sähköistäminen mahdollistaa
ilmastoystävällisen tavarankuljetuksen raiteilla.
Etelärannikon rantarata-kunnat

Kirkkonummi
Kirkkonummi on kasvava 40 000 asukkaan kunta, joka kuuluu HSL:n alueeseen.

Siuntio
Siuntio on maalaisidyllinen 6 200 asukkaan kunta, joka kuuluu HSL:n alueeseen.

Inkoo
Inkoo on merellinen 5 400 asukkaan kunta lähellä pääkaupunkiseutua.

Raasepori
Raasepori on Uudenmaan laajin kaupunki, jossa on 28 000 asukasta.

Hanko
Hanko on meren reunustama Suomen eteläisin kaupunki, jossa on 8 200 asukasta.