Länsi-Uudenmaan Rantaratatyöryhmä on lähettänyt tämän esityksen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelle ja pääministeri Petteri Orpolle, sekä Väylävirastolle että liikenne- ja viestintäministeriölle. Työryhmä toivoo, että vuoropuhelu rahoituksen käytöstä käynnistyy rivakasti ja asiassa saadaan päätöksiä jo tänä syksynä.
Rantaratatyöryhmään kuuluu edustajia, sekä virkahenkilöitä että luottamushenkilöitä, seuraavista kunnista: Hanko, Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Kirkkonummi.
***
Rantaratatyöryhmä haluaa, että hallitusohjelman Rantaradan kehittämiseen tarkoitettu rahoitus käytetään sen kapasiteetin vahvistamiseen.
Työryhmä esittää, että hallitusohjelman 80 miljoonan rahoituksella rakennetaan ennen kaikkea junien kohtaamispaikkoja, mikä lisää nykyisen ja paljon käytetyn radan kapasiteettia kustannustehokkaasti.
Lisäksi ryhmä esittää, että rahoitus suunnataan tarvittavien korjausten ja päivitysten tekemiseen olemassa oleville Rantaradan asema-alueille (tarpeita löytyy lähes jokaisen Rantaratatyöryhmän kunnan/kaupungin asemilla), varmistetaan Rantaradan junaliikenteen liikenneturvallisuuden edistämiseen liittyvien hankkeiden eteneminen läntisellä Uudellamaalla (erityisesti alikulut) sekä selvitetään pistoradan kehittämistä Joddbölen alueelle.
Ryhmän näkemyksen mukaan rahoitusta ei tule käyttää vain Rantaradan välttämättömiin teknisiin korjauksiin ja toimenpiteisiin, vaan rahoitus tulee käyttää Rantaradan konkreettiseen kehittämiseen. Tämä mahdollistaa matkustajaliikenteen kasvun niin Länsi-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kuin Länsi-Uudenmaan ja Turun seudun välillä, ja parantaa nykyisen rataosuuden palvelutasoa vastaamaan kaikkien Rantaratatyöryhmän kuntien asukkaiden liikkumistarpeita.
Alueen kunnat haluavat lisätä myös paikallisliikenteen määrää Rantaradan Helsinki-Hanko-Helsinki -reitillä. Rantaratatyöryhmän tavoitteena on, että ensimmäiset suorat junamatkat koko tällä välillä ja kaikilla välin pysäkeillä aloitetaan vuonna 2024, jolloin Hanko-Hyvinkää -radan sähköistyksestä saadaan täysi hyöty. Edellä mainittujen vuorojen tulee palvella mm. työmatka- ja opiskelijaliikennettä ja tapahtua pääosin valtion rahoituksella. Liikenteen pitää jatkuvasti lisääntyä radan kapasiteetin parantuessa, tavoitteena tulee olla täydet hyödyt ratainvestoinneista vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi kunnat pitävät koko läntisen Uudenmaan kehityksen kannalta tärkeänä, että ainakin osa kaukojunista pysähtyy Raaseporin Karjaan ohella useammin nykyisillä (Kirkkonummi, Siuntio) asemilla tai uudelleen liikenteelle avattavilla asemilla (Inkoo). Rantaratatyöryhmästä on itsestäänselvyys, että liikenne Turun suuntaan alueelta on turvattu.